Lottaperinneyhdistyksen alkuvaiheet
Yhdistyksen perustamiskirjan allekirjoittivat 12. helmikuuta 1994 rintamalotta Eeva Puutio, kotirintamalotta Katarina Piha ja pikkulotta Birgitta Vikström, josta tuli yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Jo ennen tätä oli perustettu Suomen Lottaperinneliitto (aluksi nimellä Lottaperinneyhdistys) siihen mennessä syntyneiden paikallisten perinneyhdistysten yhdyssiteeksi vuonna 1992. Edellisenä vuonna oli myös pidetty suuria lottamuistomitalien jakotilaisuuksia ympäri Varsinais-Suomen.
Turun lottamuistomitalitoimikunta oli perustettu syksyllä 1993, kun Suomen Naisten Huoltosäätiö (myöhemmin Lotta Svärd Säätiö) ja Suomen Maanpuolustushistoriallinen Yhdistys (myöhemmin Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinteiden Liitto) olivat päättäneet ottaa käyttöön muistomitalin lottien työn kunnioittamiseksi. Irma Toivasen johdolla hanke eteni nopeasti, ja jo saman vuoden marraskuussa jaettiin ensimmäiset lottamuistomitalit, ensimmäisenä maassamme. Muistomitalitilaisuuksia pidettiin Varsinais-Suomessa yli 30 jo ennen kuin Turkuun perustettiin lottaperinneyhdistys. Se toimi 2000-luvun alkuun saakka nimellä Lottaperinne Turku ry – Lottatradition Åbo rf. Nykyinen nimi kuvastaa paremmin sitä, että yhdistykseen kuuluu paljon jäseniä myös Turun lähialueilta.
Juhlia ja muita tilaisuuksia
Turun seudun lottaperinneyhdistys on vuosien varrella toteuttanut useita hankkeita ja viettänyt monet vuosijuhlat. Suurempia juhlia on järjestetty viiden vuoden välein. Viisivuotisjuhlaan kuului ”lottakirkko” Turun tuomiokirkossa, jonne saapui myös perinteikäs lottalippu. Seppelpartiot lähtivät sankarihaudoille, kuten myöhemmissäkin vuosijuhlissa. Vuosi 2001 oli toiminnassa erityisen merkittävä, sillä silloin naulattiin sekä yhdistyksen perinnelippu ja paljastettiin Turun lottapatsas. Kymmenvuotisjuhlaan vuonna 2004 liittyi niin ikään lottakirkko ja Turun kaupunginteatterissa pidetty juhla, jossa puhui Lottaperinneliiton ensimmäiseksi kunniajäseneksi kutsuttu Elisabet Rehn.
Yhdistyksen 15-vuotisjuhlaa vietettiin helmikuussa 2009 Sigyn-salissa lottahenkisen ohjelman ja musiikin parissa. Samana vuonna yhdistys emännöi kolmannen kerran Lottaperinneliiton liittokokousta, ja sen yhteydessä pidettiin jälleen koskettava juhlajumalanpalvelus lokakuussa 2009 Turun tuomiokirkossa, sillä tuolloin tuli 70 vuotta ylimääräisten harjoitusten eli YH:n järjestämisestä. Perinneyhdistys on viettänyt myös Lotta Svärd -järjestön perustamisen 90-vuotismerkkivuotta keväällä 2011 Sigyn-salissa pidetyllä juhlatilaisuudella.
Monissa tilaisuuksissa on kuultu lottapukuihin pukeutunutta kuoroa, Turun naislaulajia, joka oli aloittanut toimintansa suoraan Turun lottakuoron seuraajana marraskuussa 1944.
Helmikuussa 2014 oli aika juhlistaa yhdistyksemme 20-vuotista toimintaa jäsenistöllemme järjestetyllä lämminhenkisellä juhlalla, jossa muisteltiin moninaisia viheita. Samaan vuoteen osui kakskin juhlaa, sillä marraskuussa toteutimme Lotta Svärdin lakkauttamisen 70-vuotismuistotilaisuuden Turun tuomiokirkossa. Musiikkipitoiseen, lottajärjestön työtä kunnioittaneeseen tilaisuuteen osallistui noin 800 vierasta.
Vuonna 2019 juhlistettiin yhdistyksen 25-vuotista taivalta yhdistämällä se perinteiseen Henrikinkirkon musiikkitilaisuuteen, jossa kuljettiin lottalaulujen tunnelmiin. Henrikinkirkossa on pidetty musiikki- ja yhteislaulutilaisuuksia jo vudesta 1995 alkaen, poikkeuksina vain pahin koronavuosi 2020, jolloin lähes kaikki muukin jäsentoiminta oli laitettava tauolle. Musiikkitapahtuma on suosittu ja lämminhenkinen, se toteutetaan yhdessä Henrikin seurakunnan kanssa, ja yhteistyökumppanina on ollut myös Sotaveteraanien kuoro, joka toimii nykyisin mieskuoro Laulun Ystävien Veteraaniveljet -nimellä.
Vuosi 2024 muodostuu jälleen yhdeksi merkkipaaluksi, sillä tänä vuonna yhdistys pääsee jo 30 vuoden ikään, ja sitä juhlistetaan syksyllä 2024.
Historiajulkaisuja
Turun seudun lottaperinneyhdistys on julkaissut Turun lottien historian ja yhdistyksen oman historian.
Tapani Kuntun kirjoittama Aatteellista toimeliaisuutta – Turun lotat rauhan ja sodan vuosina (2008) kuvaa turkulaisten lottaosastojen ja yksittäisten lottien toimintaa itsenäisyyden alusta syksyyn 1944. Huomattava osa julkaisusta käsittelee vähemmälle huomiolle jäänyttä 1920- ja 1930-lukujen rauhan ajan monipuolista työtä ja toimintaa. Teoksessa tarkastellaan myös lottien aatemaailmaa ja moraalikysymyksiä. Sotavuosien lottakomennuskokemusten lisäksi kirja kertoo lottien suhtautumisesta sodan päättymiseen ja Lotta Svärd -järjestön lakkauttamiseen. Teoksessa on käytetty arkistolähteitä ja lottia käsittelevää kirjallista materiaalia. Sen pääosassa ovat lotat omine kokemuksineen ja näkemyksineen työstään ja toiminnastaan lottana. Tämän näkökulman ovat mahdollistaneet henkilöhaastattelut ja aikalaisdokumenttien käyttö Teoksessa on runsaasti ennen julkaisemattomia valokuvia ja piirroksia.
Seija Aantaan, yhdistyksen aiemman puheenjohtajan ja nykyisen kunniapuheenjohtajan, kirjoittama Turun seudun lottaperinneyhdistys 20 vuotta 1994–2014 (2014) kertoo nimensä mukaisesti yhdistyksen vaiheet perustamisesta aina 20-vuotisjuhlavuoteen saakka. Julkaisun tavoitteena oli tallettaa aktiivisen yhdistyksen ja sen aktiivisten jäsenten toiminta jälkipolville. Siinä kuvataan myös Suomen Lottaperinneyhdistyksen perustamisvaiheita. Julkaisussa on käytetty myös jäsenistön tallettamaa aineistoa, kuten valokuvia. Ne kertovat siitä, kuinka yhdistyksen jäsenet ovat toimintavuosien aikana antaneet monipuolisen panoksensa yhdistyksen arkeen ja juhlaan. Teoksessa on erityisen runsas kuvitus.
Lottalassa on saatavana myös Suomen Lottaperinneliiton julkaisemaa lottiin liittyvää tutkimuskirjallisuutta ja paljon muita myyntituotteita.
